Hankkeen keskeinen ajatus on, että järvitaimenen vaellusherkkyyttä ja sitä kautta luonnossa selviämistä edesauttavia ominaisuuksia voidaan luonnonkiertoa vahvistamalla jalostaa takaisin. Päijänteessä luonnonkierron läpikäyneet, kudulle nousevat kalat pyydetään ja lypsetään valvottua haudotusta varten. Emokalojen valinnassa kiinnitetään huomiota kalan kokoon. Tavoitteena on valikoida vain suureksi kasvaneita yksilöitä, joiden perimä luultavimmin tuottaa aktiivisesti järvivaellukselle ja ravinnonhankintaan suuntautuvia jälkeläisiä. Usean sukupolven pyynti-haudotus -kierron aikana näitä ominaisuuksia pystytään vahvistamaan entisestään. Osa emokaloista voidaan myös siirtää kunnostetuille koskialueille.
Jokisuilta pyydettyjen emokalojen mäti haudotetaan silmäpisteasteelle ja istutetaan valikoiduille poikastuotantoalueille Päijänteeseen laskevilla reittivesillä mätirasioissa. Osa poikasista voidaan kasvattaa vastakuoriutuneiksi. Mahdollisuuksien mukaan pyritään käyttämään samalle reitille nousseiden kalojen mätiä. Koska pääosa pyydetyistä emoista on kuitenkin joka tapauksessa istutettua kalaa, tai alkuun vähäisessä määrin istutettujen kalojen jälkeläisiä, mätiä voidaan siirtää myös vesireittien välillä. Osalla kohteista emokaloja nousee ainoastaan joen alaosiin, heikosti poikastuotantoon soveltuville alueille. Mikäli emokaloja tulee riittävästi haudotusta varten, voidaan emokaloja siirtää tarvittaessa reitin yläosan kunnostetuille koskialueille.
Hankesuuunnitelma
Emopyynti järjestetään Rutajoella, Muuramenjoella, Vaajavirralla, Vääksynjoella ja Kirkkojoella (Padasjoen reitti).
Pyyntiä varten hankitaan verkkokasseja emokalojen säilytystä varten sekä Rutajoen, Muuramenjoen, Arrakosken reitin ja Vääksynjoen pyyntiä varten räätälöidyt rysät. Pyyntiaika on syys-lokakuu. Hedelmöitetty mäti haudotetaan silmäpisteasteelle Vääksyn hautomolla.
Silmäpisteasteen mätiä istutetaan joko mätirasioissa maaliskuussa tai vastakuoriutuneina poikasina toukokuussa Rutajoelle, Vesangan reitille (Muuramenjoki), Padasjoen reitille ja Vääksynjoelle. Mädin kuoriutumisen onnistuminen arvioidaan laskemalla mätirasioista kuoriutumatta jääneet mätimunat sekä koekalastuksin syksyllä.
Poikasten voidaan olettaa lähtevän syönnösvaellukselle 2-3 jokivuoden jälkeen ja palaavan kudulle kotijokeensa 1-2 järvivuoden jälkeen.