2024 emopyynnit
21.10.2024
Kuvia syksyn 2024 emopyynneistä.
Työtä Päijänteen järvitaimenen puolesta
Päijänteen luonnonvarainen taimen ry on Päijänteen kalatalousalueiden perustama yhdistys, jonka tehtävä on Päijänteeseen laskevien virtavesien järvitaimenkantojen elvyttäminen. Yhdistys hankkii poikasmateriaalia Päijänteestä pyydetyistä, luonnonvalinnan läpikäyneistä emokaloista ja istuttaa sitä mätinä ja pienpoikasina valituille virtavesireiteille.
Hankkeen tavoite on vahvistaa pitkällä aikavälillä Päijänteen luonnonvaraisen järvitaimenen luontaista vaellusviettiä. Padasjoen ja Vesangan reiteillä on mahdollisuus tehdä kotiutusistutukset luonnonvaraisella poikasmateriaalilla vaellusesteiden poistuttua. Kiertoa vahvistetaan vuosittaisin emokalapyynnein ja istutuksin ja tuloksia seurataan koekalastuksin.
Hankkeessa ovat mukana Maa- ja Metsätalousministeriö, Päijänteen osakaskunnat ja kalatalousalueet sekä Osuuskauppa Keskimaa.
YHDISTYS ON PERUSTANUT TUKIRAHASTON
Rahastoon kerätään varoja Päijänteen luonnonvarainen taimenen hyväksi tehtävää työtä varten. Rahastoon voi tehdä lahjoituksia kuka tahansa.
Päijänteen luonnonvarainen taimen -tukirahasto: FI44 5290 0220 8229 91 OKOYFIHH. Viestikenttään ”lahjoitus” ja lahjoituksen antajan nimi.
Lahjoitusten antajien nimet julkaistaan yhdistyksen verkkosivulla. Lahjoituksen voi toki tehdä myös nimettömänä.
Ajankohtaista / tiedotteet
Keväällä istutettiin jälleen luonnonvaraisia taimenia
21.10.2024
Viime lokakuussa taimenten emokalapyynneistä alkanut hanke saatiin päätökseen toukokuun lopulla, kun poikaset istutettiin Päijänteeseen laskeviin virtavesiin. Istutuksia tehtiin kuudelletoista koskialueelle. Mädin haudotus onnistui talven aikana Hämeen Kalatalouskeskuksen Vääksyn hautomolla hyvin ja poikasia kuoriutui n. 30 000 kpl. Kevään kovien tulvien takia mäti-istutuksista luovuttiin. Kaikki poikaset istutettiin, kun olivat ruskuaispussinsa kuluttaneet ja alkaneet syömään. Emokalapyyntejä on
PLT kerää tietoa Päijänteen taimenesta
27.11.2023
Päijänteen taimenen emokalapyyntien tarkoitus on ollut myös kerätä tietoa kudulle nousevista kaloista ja emokalojen liikkeistä lypsämisen jälkeen. Kolmen vuoden emopyynneissä suurin osa jokiin kudulle nousseista naaraista on ollut yli 60 cm:n mittaisia. Joukossa on ollut vain muutamia alle 60 cm yksilöitä, pienin 47 cm ja suurin 77 cm. Koiraista sen sijaan yli 60 % on